Biojätteellä tarkoitetaan biohajoavaa puutarha- ja puistojätettä, kotitalouksien, ravintoloiden, ravintoloiden ja liiketilojen ruoka- ja keittiöjätettä sekä vastaavaa elintarviketehtaiden jätettä. Käsite ei sisällä metsä- tai maatalousjätteitä, lantaa, puhdistamolietettä tai muuta biohajoavaa jätettä, kuten luonnontekstiilejä, paperia tai käsiteltyä puuta. Se ei myöskään sisällä niitä elintarviketuotannon sivutuotteita, joista ei koskaan tule jätettä.
Tällä hetkellä biojätteen (ja muun biohajoavan jätteen) aiheuttama suurin uhka ympäristölle on metaani, jota syntyy, kun tällainen jäte hajoaa kaatopaikoilla. Vuonna 1995 se aiheutti 3 prosenttia EU:n 15 jäsenmaan kaikista kasvihuonepäästöistä. Kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) velvoittaa jäsenvaltiot vähentämään kaatopaikoille toimitettavan biohajoavan yhteiskuntajätteen määrää 35 prosentilla vuoden 1995 tasosta vuoteen 2016 (joillekin maille vuoteen 2020) mennessä, jotta ongelma helpottuu huomattavasti.
Johdanto
Kaatopaikkadirektiivissä ei määrätä nimenomaisia käsittelyvaihtoehtoja kierrätetylle jätteelle. Biojätteen asianmukaisen käsittelyn suurimpia hyötyjä – kasvihuonekaasupäästöjen välttämisen lisäksi – ovat tuotettu laadukas kompostimulta ja biokaasu, jotka parantavat maaperän laatua ja energiatehokkuutta ja kasvattavat energiaomavaraisuutta. Käytännössä jäsenvaltiot eivät kuitenkaan usein valitse kompostointia tai biokaasun tuotantoa, vaan päätyvät näennäisesti helpoimpaan ja halvimpaan vaihtoehtoon eli polttamiseen tai kaatopaikalle sijoittamiseen eivätkä huomioi tosiasiallisia ympäristöhyötyjä ja -kustannuksia.
Kaatopaikalle sijoittaminen on kiistatta huonoin vaihtoehto biojätteen käsittelylle. Kaatopaikkajätteestä erotetun biohajoavan jätteen käsittelyyn on kuitenkin olemassa useita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Vaikka jätekäsittelyhierarkiaa sovelletaan myös biojätteen käsittelyyn, siitä poikkeaminen voi olla perusteltua tietyissä tilanteissa. Tämä johtuu siitä, että valittavissa olevien eri vaihtoehtojen ympäristötasapaino riippuu useista paikallisista tekijöistä, kuten keräysjärjestelmistä, jätteen koostumuksesta ja laadusta, ilmasto-olosuhteista ja erilaisten jätteistä johdettujen tuotteiden, kuten sähkön, lämmön, metaanipitoisen kaasun tai kompostin, potentiaalisista käyttökohteista. Siksi tämän jätteen kansalliset käsittelystrategiat olisi määriteltävä avoimesti ja perustettava jäsenneltyyn ja kattavaan lähestymistapaan, kuten elinkaariajatteluun. Voidakseen auttaa päätöksentekijöitä hyödyntämään biohajoavaa jätettä parhaalla mahdollisella tavalla komissio on valmistellut sarjan ohjeita, jotka käsittelevät elinkaariarvioinnin ja elämänkaariajattelun hyödyntämistä biojätteen käsittelyn suunniteltaessa. Ohjeet ovat saatavilla tästä.
Biojätteen käsittelyä käsitellään useissa EU:n oikeudellisissa välineissä. Yleiset jätehuollon vaatimukset, kuten ympäristön ja ihmisten terveyden suojeleminen jätteenkäsittelyssä ja jätteen kierrättämisen ensisijaisuus, on määritetty päivitetyssä muutetussa jätepuitedirektiivissä, joka sisältää myös nimenomaan biojätettä koskevia elementtejä (uudet kierrätystavoitteet kotitalousjätteille, joihin voi sisältyä myös biojäte) ja mekanismin, joka mahdollistaa laatukriteerien asettamisen kompostille (kriteerit jätteeksi luokittelun päättymiselle). Biojätteen kaatopaikalle sijoittamista käsitellään kaatopaikkadirektiivissä, jossa edellytetään biohajoavan yhteiskuntajätteen ohjaamista pois kaatopaikoilta. IPPC-direktiivissä (joka korvataan pian teollisuuspäästödirektiivillä) määritetään pääperiaatteet päiväkapasiteetiltaan yli 50 tonnin biojätteen käsittelylaitosten luville ja valvonnalle. Biojätteen polttamista säännellään jätepolttodirektiivissä, kun taas terveyssäännöt kompostointi- ja biokaasulaitoksille, joissa käsitellään eläimistä saatavia sivutuotteita, määritetään eläimistä saatavia sivutuotteita koskevassa asetuksessa.
Tarkat tiedot komission tämänhetkisestä työskentelystä, jonka kohteena on biojätteen käsittelyn tarkempi sääntely ja tarkemmat ohjeet, sekä aihetta käsitteleviä tutkimuksia, ovat saatavilla Kehitystyö-osiosta.
Kehitystyö
Annettuaan tiedonannon "Jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskeva teemakohtainen strategia" (KOM 2005 (666) lopullinen), jonka aiheena oli tarve määrittää kompostointistandardit EU:n tasolla ja jossa vastattiin jätepuitedirektiivin (2008/98/EY) 22 artiklassa esitettyyn vaatimukseen, jonka mukaan komission on toteutettava biojätteiden käsittelyn arviointi ja tarvittaessa tehtävä siihen perustuva esitys, komissio käynnisti valmistelutyön mahdollista biojätettä koskevaa lainsäädäntöaloitetta varten.
Projektin vaiheet
1. Vihreä kirja
Prosessin ensimmäinen vaihe on biojätehuoltoa Euroopan unionissa käsittelevä vihreä kirja.
- Vihreä kirja – Biojätehuolto Euroopan unionissa
- Vihreää kirjaa täydentävät valmisteluasiakirjat (englanniksi)
- Tiivistelmä vihreään kirjaan saaduista kommenteista (englanniksi)
2. Vaikutustenarviointi
Toinen vaihe on mahdollisen säädösehdotuksen vaikutustenarvioinnin valmistelu. Näiden toimien yleisenä tavoitteena on tarkastella tapoja, joilla biojätteen käsittelyä EU:ssa voidaan parantaa, ja tarjota asianmukainen arvio vaihtoehtoisista toimintakäytännöistä, mukaan lukien niiden ympäristövaikutuksista ja taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista sekä mahdollisista riskeistä ja mahdollisuuksista.
Tehtävänantoon sisältyy muun muassa
- muiden kuulemisten ja tutkimusten analyysi ja synteesi sekä yleiskatsaus uusimmista tiedoista osana vaikutustenarviointia
- arvio biojätteen tuotannosta ja sen mahdollisesta käsittelystä nykyisen lainsäädännön perusteella
- Toimintavaihtoehtojen ja niiden suhteellisten etujen yleisarvioinnin tukeminen.
Arvioon sisältyy perusskenaario käytännöistä ja toimintatavoista EU:ssa seuraavan 10 vuoden aikana sekä niiden mahdollisista vaikutuksista biojätteen tuotantoon ja käsittelyyn kussakin jäsenvaltiossa ja EU:n 27 jäsenvaltiossa. Perusskenaarion perusteella toteutetaan arvio todennäköisistä hyödyistä ja kuluista, joita aiheutuu EU:n biojätteen käsittelyn politiikkatoimien täydentämisestä tai muuttamisesta (mukaan lukien esimerkiksi velvollisuudesta asettaa erilliset keräys- tai kierrätystavoitteet biojätteelle), verrattuna nykyisiin ja suunniteltuihin toimintakäytäntöihin. Arvioinnissa on todennäköisesti selvitettävä, ovatko nykyiset politiikkatoimet riittäviä vastaamaan biojätteiden asianmukaisen käsittelyn kysymykseen ja saavutettaisiinko biojätteen käsittelyn lisätoimenpiteillä merkittäviä parannuksia.
Tämä arviointi perustuu aiempaan tutkimukseen ja nykyisiin tietoihin ja täyttää mahdollisia tunnistettuja tieto- ja aineistopuutteita, jotta nykytilanteesta ja tulevista tarpeista saadaan kattava kuva.
Tällä hetkellä on odotettavissa, että arvioitaviin lisätoimenpiteisiin sisältyy vaihtoehdot, joita ehdotettiin esimerkiksi jo tutkimusraportissa Preliminary Impact Assessment for an Initiative on the Biological Treatment of Biodegradable Waste (katso alla oleva Tutkimus-kohta) eli
a) kompostistandardien määrittäminen;
b) biojätteen kompostistandardien ja kierrätystavoitteen asettaminen (yhteinen kaikille jäsenvaltioille);
c) yksittäisille jäsenvaltioille asetettavat kompostistandardit ja kierrätystavoitteet
ja neljäs lisätoimenpide, joka määritellään myöhemmin.
Lopulliset arvioitavat vaihtoehdot perustuvat vihreän kirjan kuulemisten tuloksiin ja projektiryhmän nykyiseen valmistelutyöhön.
Vaikutustenarviointia tukeva tutkimus:
Vaikutustenarvioinnin valmistelussa komissiota ovat auttaneet ARCADIS Belgium ja Eunomia Research & Consulting, jotka ovat laatineet raportin Assessment of the options to improve the management of bio-waste in the EU (EU:n biojätteen käsittelyn parannusvaihtoehtojen arviointi).
- Loppuraportti (pdf noin 3,2 Mt)
- Liite A – perusskenaario (pdf noin 2,2 Mt)
- Liite B – skenaariot 2 ja 2a (pdf noin 1,5 Mt)
- Liite C – skenaariot 3 ja 3a (pdf noin 1,3 Mt)
- Liite D – teollisuuden biojäte (pdf noin 1,23 Mt)
- Liite E – lähestymistapa kustannuksiin (pdf noin 1,6 Mt)
- Liite F – ympäristöoletukset (pdf noin 1,9 Mt)
3. Komission tiedonanto biojätehuollon tulevaisuudesta Euroopan unionissa – KOM(2010)235 lopullinen
Komissio julkaisi 18. toukokuuta 2010 tiedonannon analysoimistaan biojätehuollon vaihtoehdoista ja mahdollisista tulevista toimista tällä alalla.
Tiedonannon teksti on saatavilla tästä yhdessä liitteen kanssa, joka sisältää yksityiskohtaisemman analyysin biojätteiden käsittelyn nykytilasta ja skenaarioista (lehdistötiedote).
4. Tiedonannon seurantatoimet
- Analysis on the appropriateness of setting targets for bio-waste recycling – stakeholder consultations (Biojätteiden kierrätykselle asetettujen tavoitteiden asianmukaisuuden arvioiminen – sidosryhmien kuuleminen).
- Assessment of feasibility of setting bio-waste recycling targets in EU, including subsidiarity aspects ‑ final report (EU:n biojätteiden kierrätystavoitteiden kannattavuuden arviointi, toissijaisuusnäkökohdat mukaan lukien toissijaisuusnäkökohdat – loppuraportti).
5. Jätepuitedirektiivin muuttaminen
Kuten tiedonannossa (luku: Biojätteen käsittely) komissio lupasi edelleen analysoida biojätteen kierrättämisen tavoitteiden asettamisen asianmukaisuutta vuonna 2014 osana jätepuitedirektiivin tarkistamista sitä silmällä pitäen, että biologisen käsittelyn tavoite toteutettaisiin yhdessä parannetun erilliskeräyksen kanssa kompostin ja lietteen hyvän laadun varmistamiseksi.
Euroopan komissio antoi 2.7.2014 lakiehdotuksen ja liitteen kaatopaikkadirektiivin 1999/31/EY jätteisiin liittyvien tavoitteiden arvioimista EU:n jätepuitedirektiivin 2008/98/EY ja pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin 94/62/EY kierrätystavoitteiden ja muiden jätteisiin liittyvien tavoitteiden arvioimista varten.
Ehdotuksen biojätettä koskeviin pääkohtiin sisältyy
- yhdyskuntajätteen (mukaan lukien biojätteen) kierrättämistä ja uusiokäyttöön valmistelua on lisättävä 70 prosentilla vuoteen 2030 mennessä
- kierrätettävän (mukaan lukien muovin, paperin, metallin, lasin ja biojätteen) sijoittaminen tavanomaisille kaatopaikoille lopetetaan vuoteen 2025 mennessä – mikä vastaa enimmillään 25 prosenttia kaatopaikoille sijoittamisen enimmäismäärästä
- toimenpiteet, joiden tarkoitus on vähentää elintarvikejätteen määrää 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä
- biojätteen erilliskeräyksen käyttöönotto
Lisätietoja aloitteesta, mukaan lukien lakiehdotuksen teksti ja tausta-asiakirjat, ovat saatavilla tästä.
Taustatietoa
Biojätteen käsittelyn ohjeistuksen laatiminen
Kuten tiedonannossa KOM(2005)666 "Jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskeva teemakohtainen strategia" määrättiin, komissio valmistelee päätöksentekijöille tarkoitettua ohjeistusta, joka koskee elämänkaariajattelun soveltamista biojätteiden käsittelyä koskeviin käytäntöihin.
Päivitetyt tiedot ovat saatavilla biohajoavan yhdyskuntajätteen käsittelyyn sovellettaville EU:n elinkaariajattelun ohjeille tarkoitetusta YTK:n verkkosivustosta.
Tutkimukset
- Komissio tukee laaja-alaista tutkimusta biohajoavien muovien alalla. Yhteisön rahoittama BIOMAT-verkkosivusto sisältää tietoja mittavasta biomuovitutkimuksesta, jota on tehty viimeisen 15 vuoden aikana eri puiteohjelmien alaisuudessa. Biomuovien tutkimusprojekteilla on merkittävää potentiaalia seitsemännen puiteohjelman (2006–2010) eri teemoissa ja erityisesti biojalostamoiden ja mikrobien tutkimussuuntauksissa. Lisätietoa Yhteisön rahoitusmahdollisuuksista tutkimuksille on saatavilla myös seuraavasta osoitteesta: https://cordis.europa.eu/en/home.html.
- Heavy metals and organic compounds from wastes used as organic fertilisers (Jätteiden raskasmetallien ja orgaanisten yhdisteien käyttö orgaanisina lannoitteina, heinäkuu 2004)
- Taloudellinen analyysi biohajoavan yhdyskuntajätteen käsittelyvaihtoehdoista (2002)
- Tiivistelmä (pdf noin 50 Kt)
- Loppuraportti (pdf noin 1 200 Kt)
- Liitteet (pdfnoin 1 020 Kt)
- Preliminary Impact Assessment for an Initiative on the Biological Treatment of Biodegradable Waste (Biohajoavan jätteen biologista käsittelyä koskevan aloitteen alustava vaikutustenarviointi, 2004)
- Loppuraportti (pdf noin 655 Kt)
- Julkaisut